新浪博客

芬兰语简明语法

2014-02-23 23:39阅读:
1.语言简介
芬兰语(原语:suomen kieli/suomi;瑞典语:finska;英语:Finnish)是芬兰共和国(Suomen tasavalta)的官方语言之一(另一种是瑞典语),芬兰人口中约90%操芬兰语。
芬兰语属于乌拉尔语系芬兰-乌戈尔语族,与芬兰语亲缘关系较近的语言是卡累利阿语(Karelian)、爱沙尼亚语(Estonian)、维普斯语(Vepsian)、维鲁语(Võro)和利沃尼亚语(Livonian,2013年消亡)等。芬兰语同爱沙尼亚语无论在语音还是语法都有许多共同点,两者同属于偏黏着的语言,但是芬兰语比爱沙尼亚语黏着程度更高,表达各种语法和意义的词缀更多。
芬兰语简明语法
Kimi Räikkönen(基米·莱科宁,Wikipedia)

2.字母与发音
芬兰语的发音比较简单且有规则,怎么读就怎么写。字母表见下:
芬兰语简明语法

表中b,c,f,g,q,w,x,z用于外来语,å只用于从瑞典语借来的词,字母名称ruotsalainen oo即'瑞典语的oo(å)'。
语音上,芬兰语也想阿尔泰语系的语言一样有元音和谐,反映在正字上,元音和谐如下:
一个单词中要么包含前元音(含词缀)要么包含后元音(含词缀),外来语例外,中性元音例外。
前元音:ä, ö, y
后元音:a, o, u
中性元音:i, e
例词:
前元音:kylä心-kylässä在心里、tämä这个-tämäkö这个吗、veli哥哥-veljeltä从哥哥那里
后元音:talo家-talossa在家里、tuon那个-tuoko那个吗、sisar姐姐-sisarelta从姐姐那里
3.名词
芬兰语的名词上可以接多种不同范畴的词缀,词缀添加顺序如下:
名词词干+数+格+领属性人称+附着小品词
理论上一个名词可以同时加这些词缀,如:pulloissanneko=pullo瓶子+-i-(复数)+-ssa-(内格)+-nne-(你们的)+-ko(疑问)=在你们的瓶子里面吗?
爱沙尼亚语与之相比少了人称词缀和附着小品词,只能加数和格。
3.1 数
名词词干(即属格词干)后加-t和-i-可以构成复数。-t用于主格,-i-插在名词词根和其他格的中间,若元音结尾词干加元音开头的词缀时-i-变-j-。添加复数词缀时,有许多名词的词干会发生音变,如:
1)无音变者
pullo瓶子-pullot-pulloissa
kadu道路-kadut-kaduissa
auto汽车-autot-autoissa
2)有音变者
maa国家-maat-maissa
kivi石头-kivet-kivissä
rikas富翁-rikkaat-rikkaissa
avain钥匙-avaimet-avaimissa
mies男人-miehet-miehissä
有少数单词只有复数形式,变格直接按照相应的复数形式变化,如:
Kasvot脸-kasvoissa,housut-housuissa裤子,sakset-saksissa剪刀,kärryt婚姻-kärryissä
3.2 格
芬兰语有15个格(sija/sijamuoto) ,每个格的形态及用法简要列举如下。
1)主格Nominatiivi:单数无词尾,复数为-t
Hyvä opettaja vaikuttaa paljon.
(hyvä主格,好的;opettaja主格,老师)
一位好老师影响很大。
Mä haluan ostaa uuden auton.
(mä主格,我)
我想买辆新车。
Vieraat tulivat illalla.
(vieraat是vieras的复数主格,客人)
晚上客人们来了。
2)宾格Akkusatiivi:单数同属格(-n),复数同主格(-t)
Ostitko hyvän sanakirjan?
(hyvän是hyvä的宾格,好的;sanakirjan是sanakirja的宾格,词典)
你买到了一本好词典吗?
Suurensin valokuvan.
(valokuvan是valokuva的宾格,照片)
我把照片放大。
Huomenna ostan uudet kengät.
(uudet是uusi的复数宾格,新的;kengät是kenkä的复数宾格,鞋)
明天我要买双新鞋。
宾格作宾语时,主要用于肯定句,表示行为产生的结果,表示事物的整体或者定量。
3)部分格Partitiivi:词干加-a/ä/ta/tä/tta/ttä
部分格是芬兰语中非常重要,用法也很多的格。简要举例如下:
-表示不确定的对象
Ostin kirjoja.
(kirjoja是kirja的复数部分格,书)
我买了几本书。
Täällä tapahtuu kaikenlaista.
(kaikenlaista是kaikenlainen的单数部分格,所有的事)
在这儿一切都有可能发生。
-否定句中的宾语,同宾格相对
En tunne sitä miestä
(sitä是se的部分格,那个;miestä是mies的单数部分格,男人)
我不认识这男的。
En ole koskaan tavannut häntä.
(häntä是hän的部分格,他)
我从未见过他。
-不关注行为的结果
Luetko vielä sitä kirjaa?
(kirjaa是kirja的单数部分格,书)
你还在读那本书吗?
Rakastan tuota miestä.
(tuota是tuo的部分格,那个)
我喜欢那男的。
【一些动词本身就不强调结果,因而通常支配部分格,比如rakastaa爱,喜欢、pelätä害怕、katua后悔、surra悲伤、vihata讨厌、uhata威胁、korostaa强调、ajatela思考、edusta出现、verrata比较等等】
Voiko suomea verrata ruotsiin?
(suomea是suomi的部分格,芬兰语)
能把芬兰语和瑞典语比较吗?
-充当表语
在“主语(物质名词或抽象名词)+ollen(系词)+表语”的结构中,表语用部分格。
Maito on valkoista.(valkoista是valkoinen的部分格,白色的)
牛奶是白色的。
Rauta on kovata.(kovata是kova的部分格,强壮的)
牛是强壮的。
Uiminen on hauskaa.(hauskaa是hauska的部分格,有趣的)
游泳有意思。
-问候语
Hyvää huomenta! 早上好!
Onnellista uutta vuotta! 新年好!(三个词均用了部分格。onnellista
Mitä kuuluu? 你身体好吗?(mitä是mikä的部分格,什么)
4)内格inessiivi:词干+-ssa/ssä
主要表示“在...内”,有时也表示“直接接触”。
Minulla on sukat jalassa.
(jalassa是jalka的单数内格,脚)
我一只脚上穿了袜子。【直接接触】
Asun maassa, jonka nimi on Suomi.
(maassa是maa的单数内格,国家)
我生活在一个叫芬兰的国家。【在...内】
Kijra on kassissa.
(kassissa是kassi的单数内格,包)
书在包里。
5)出格elatiivi:词干加-sta/stä
主要表示“由内向外”。
Motivaatio lähtee omasta mielenkiinnostani.
(omasta是oma的出格,自己的;mielenkiinnostani是mielenkiinto的出格+-ni我的,兴趣)
动机来自我自己的兴趣。
Johtaja on palannut Shanghaista.
负责人从上海回来了。
6)入格illatiivi:词干加-un/in/än/en/han/hen/hon/hön/seen/siin
主要表示“向内”、“直接接触”、“动作的终点”等。
Kuusen oksa takoi ikkunaan.
(ikkunaan是ikkuna的入格,窗)
杉树枝敲打窗户砰砰作响。
Isä ajaa auton autotalliin.
(autotalliin是autotalli的入格,车库)
爸爸把车开进车库。
7)接格adessiivi:词干加-lla/llä
表示“在...上”、“在近旁”、“所有物”、“工具”等。
Minulla ei ole rahaa.
(minulla是minä的接格,我)
我没有钱。
Puhukaa suomen kielellä!
(kielellä是kieli的接格)
请讲芬兰语!
Kilpikonnia elää vedessä ja maalla.
(maalla是maa的接格,陆地)
乌龟生活在水里和陆地上。
8)离格ablatiivi:词干加-lta/ltä
表示“从...”。
Minusta vesi tuntuu kylmältä.
(kylmältä是kylmä的离格,冷。tuntua感觉支配离格)
水对我而言很冷。
Suomen tunti alkaa kello kahdelta.
(kahdelta是kaksi的离格,2)
芬兰语课2点开始。
Juna lähtee asemalta.
(asemalta是asema的离格,车站)
火车从站台开出。
9)向格allatiivi:词干加-lle
表示“向着...”。
Eilen menin kaupungille.
(kaupungille是kaupunki的向格,城市)
昨天我到市里去了。
Hän sanoi minulle 'Mä rakastan sua. '
(minulle是minä的向格,我)
他对我说:“我爱你。”
Oikealle vai vasemmalle?
向右还是向左?
10)样格essivii:词干加-na/nä
样格表示“状态”、“机能”、“环境”、“条件”、“时间”等。
Syön puuron kuumana.
(kuumana是kuuma的样格,热的)
我把粥趁热吃了。
Olen Suomessa turistina.
(turistina是turisti的样格,游客)
在芬兰我是一名游客。
Perjantaina kaikki menevät saunaan.
(perjantaina是perjantai的样格,星期五)
星期五人人都去洗桑拿。
11)转格translatiivi:词干加-ksi
转格表示人或事物转变的状态、性质和机能,也可以表示位置转换等。
Poikasi on kasvanut pitkäksi.
(pitkäksi是pitkä的

我的更多文章

下载客户端阅读体验更佳

APP专享